Pitemmän aikaa on ollut mielessä nettisivujen esteettömyysasoiden opettelu. Mitkä asiat vaikuttavat nettisivun esteettömyyteen ja mitkä ei. Kysymyksiä riittää: Onko värivalinnoilla väliä? Minkäkokoista fonttia pitäisi käyttää? Miten tehdään linkit toimivasti? Onko Bloggerin pohjamallit esteettömiä?
Asia kerrallaan.
Päätin aluksi etsiä tietoa sivun yleiskuvasta ja värityksestä. Yritin myös toteuttaa suosituksia blogissa.
Nettisivun sisältö pitäisi voida hahmottaa nopeasti. Käytännössä otsikoiden tulisi erottua muusta tekstistä ja otsikoiden pitäisi kuvata asiasisältöä. Otsikon ja ensimmäisen virkkeen avulla pitää voida hahmottaa, mikä on sivun sisältö. Sisältöasioihin palaan myöhemmin. Katsotaan nyt vain ulkoasua.
Tähän blogiin valitsin otsikot selvästi isommalla tekstillä niin, että ne erottuisivat sivua selatessa.
Valitsin tämän sivumallin, koska mallissa on erilliset "laatikot" sivun ei osille. Tarkoitus on, että sivupalkki ja tekstiosuus erottuvat selvästi toisistaan blogia lukiesssa. Osan malleista hylkäsin, koska niissä osat ei erottuneet toisistaan. Valitun mallin nimi on Rounders.
Oma maku suosii melko yksinkertaista sivua. Pidän itse tätä Rounders-mallia selkeästi sivua jäsentävänä. Siksi malli on käytössä myös esteettömyysyhdistyksen blogissa. Tähän malliin valitsin pohjaksi paljon valkoista.
Värien suunnitteluun katsoin mallia ammattilaisten tekemästä sivusta. Surffasin BBC:n Ouch! -sivuston blogiin ja matkin sivun värimaailmaa.
BBC:n Ouch! blogi
Valitsin hieman eri värit tekstiosaan ja sivupalkkiin. Käytin valkoisen lisäksi lähes mustaa tekstiä. Sivupalkissa on enemmän sinistä sävyä.
Vasta värit suunniteltuani otin esille ohjeet.
Värien valinnassa on hyvä muistaa kontrastit eli, että teksti erottuu pohjaväristä.Värisokeuden voi ottaa huomioon niin, että käyttää väreinä sinistä, keltaista ja punaista. Lisäksi sivua lukevan pitää voida muuttaa värejä.
Värisokeuden osalta uskoisin, että nykyiset värivalinnat ovat sopivat. Värien muunneltavuutta kokeilin selaimella. Blogimallin värit muuttuvat selaimeen tehtyjen omien valintojen mukaan. Testasin sitä niin, että valitsin selaimeen omat värit ja surffasin blogiin. Värit toteutuivat valinnan mukaisesti.
Idean kelta-mustaan sain BBC:n sivuilta, jossa kävijä voi valita itselleen sopivan neljästä eri vaihtoehdosta ja kelta-musta on yksi vaihtoehto. Hämärästi on jäänyt mieleen jostain aiemmasta yhteydestä, että se on monille paras värivalinta.
BBC:n Ouch! etusivu
näkymä pulpetista taululle
Navetan ylisiltä löytyi jokin aika sitten laatikollinen lapsuuden muistoja: koulupiirustuksia ja ainevihkoja. Näiden täysin unohtuneiden tuotosten löytyminen oli riemukasta. Niin omat kuin veljen tekeleet pidentävät ikää.
Navetan ylisen arkistojen mukaan on 80-luvun alussa koulussa oman koululuokan esteitä kartoitettu ja niistä piirretty kuvaamataidon tunnilla.
Kuvassa on lapsen piirtämä näkymä luokasta opettajan korokkeelle. Opettaja istuu iloisena työpöytänsä ääressä ja kuvan reunaan on lapsi kirjoittanut tikkukirjaimilla huomionsa esteistä: "Taulu on liian korkea. Hankala piirtää tai kirjoittaa." ja "Kynnys on haitta rullatuolipotilaille (Sic!)".
Muistan kyllä sen ajan kun opetettiin, että pyörätuolia ei sanota rullatuoliksi, eikä sen käyttäjää potilaaksi.
Olikohan se koulussa? - Hyvin mahdollista.
Nyt jälkikäteen ajatellen mietin, että se on erittäin hyvä, että tämä on opetettu. Vaikka kyseessä on "vain" sana, jota käytettiin täysin ystävällisessä hengessä, niin muistan, että perustelut auttoivat oivaltamaan, että sanojen valinnalla on merkitystä.
Navetan ylisen arkistojen mukaan on 80-luvun alussa koulussa oman koululuokan esteitä kartoitettu ja niistä piirretty kuvaamataidon tunnilla.
Kuvassa on lapsen piirtämä näkymä luokasta opettajan korokkeelle. Opettaja istuu iloisena työpöytänsä ääressä ja kuvan reunaan on lapsi kirjoittanut tikkukirjaimilla huomionsa esteistä: "Taulu on liian korkea. Hankala piirtää tai kirjoittaa." ja "Kynnys on haitta rullatuolipotilaille (Sic!)".
Muistan kyllä sen ajan kun opetettiin, että pyörätuolia ei sanota rullatuoliksi, eikä sen käyttäjää potilaaksi.
Olikohan se koulussa? - Hyvin mahdollista.
Nyt jälkikäteen ajatellen mietin, että se on erittäin hyvä, että tämä on opetettu. Vaikka kyseessä on "vain" sana, jota käytettiin täysin ystävällisessä hengessä, niin muistan, että perustelut auttoivat oivaltamaan, että sanojen valinnalla on merkitystä.
Esteettömyyskoulun oma YouTube profiili
Esteettömyyskoululla on nyt oma sivu YouTubessa. Niin... tuota ... en ole tehnyt videoita, vaan kokoan listoja ja merkitsen aiheeseen liittyviä videoita suosikeiksi. Esteettömyyskoulun sivulta löytyy niin asiaa ja kuin viihdettä.
Linkki Esteettömyyskoulun YouTube sivulle
Linkki Esteettömyyskoulun YouTube sivulle
Pitkästä aikaa jotain elämää
Tässä menikin muutama kuukausi jonkinlaisessa nettiallergiassa, mutta loman jälkeen palasin surffailemaan ja päivittämään sivuja. Löysin YouTubesta hyvin konkreettisen videon kynnyksistä. Ovatko kynnykset vain fyysisiä? "Kynnys" -sanaa käytetään myös viestinnän, yhteydenottamisen ja mukaanpääsyn esteiden metaforana.
Videossa käytetään testipaikkoina kirkkoja. Siinä näytetään pitkiä kiertomatkoja, erillisiä sisäänkäyntejä, vaikeasti avattavia ovia ja liian jyrkkä luiska, jossa on kynnys (!). Siinä näytetään kuinka testihenkilö yrittää ottaa vauhtia jyrkkään ylämäkeen - turhaan. Moni voisi luulla, että tuossahan on luiska ja siis paikka on esteetön, mutta jos luiska on liian jyrkkä tai muuten huonosti rakennettu, se ei toimi.
Havainnollisen videon ovat tehneet Harri Lamminsalo ja Sari Saaristo.
Videossa käytetään testipaikkoina kirkkoja. Siinä näytetään pitkiä kiertomatkoja, erillisiä sisäänkäyntejä, vaikeasti avattavia ovia ja liian jyrkkä luiska, jossa on kynnys (!). Siinä näytetään kuinka testihenkilö yrittää ottaa vauhtia jyrkkään ylämäkeen - turhaan. Moni voisi luulla, että tuossahan on luiska ja siis paikka on esteetön, mutta jos luiska on liian jyrkkä tai muuten huonosti rakennettu, se ei toimi.
Havainnollisen videon ovat tehneet Harri Lamminsalo ja Sari Saaristo.
Tutkiva oppiminen
Esteettömyyskoulua perustaessani en tullut ajatelleeksi, että suurella osalla ihmisistä on mielikuva koulusta jäykkänä ja auktoritaarisena massakouluna. Ainakin suurta osaa omista koulukokemuksista voisi kuvata tuontyyppisesti, on siitä sen verran aikaa.
Tämän blogin taustavaikutteina ovat kuitenkin uudemmat oppimiseen liittyvät ajatustavat kuin mitä omana kouluaikana sovellettiin. Tutkiva oppiminen sopii mielestäni hyvin esteettömyyskouluun.
"Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan sellaista oppimista, jossa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppikirjasta, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla ongelmia, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentamalla näin syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia." Näin kirjoittavat Pirita Seitamaa-Hakkarainen ja Kai Hakkarainen verkkojulkaisussa "Polut - tietoa designoppimisesta".
Polut -tietoa designoppimisesta -verkkojulkaisu
Tämän blogin taustavaikutteina ovat kuitenkin uudemmat oppimiseen liittyvät ajatustavat kuin mitä omana kouluaikana sovellettiin. Tutkiva oppiminen sopii mielestäni hyvin esteettömyyskouluun.
"Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan sellaista oppimista, jossa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppikirjasta, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla ongelmia, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentamalla näin syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia." Näin kirjoittavat Pirita Seitamaa-Hakkarainen ja Kai Hakkarainen verkkojulkaisussa "Polut - tietoa designoppimisesta".
Polut -tietoa designoppimisesta -verkkojulkaisu
Koulun jälkeen oppilas surffailee YouTubessa
Ruotsalainen koomikko Jesper Odelberg kokeilee piilokamerassa erilaisia ammatteja Norjassa. Hän toimii parturina, akupunktiolääkärinä, karate-opettajana, museon oppaana jne... Tässä jaksossa Jesper kokeilee millaista on olla hammaslääkäri.
Jesper Odelbergin nettisivut
Huom! ja vielä!
Discografian esittelysivulta löytyy hyvää musiikkia.
Jesper Odelbegin Discografia
Lisää Jesper Odelbergin ammattikokeiluja ja muuta komiikkaa löytyy YouTubesta.
Jesper Odelbergin nettisivut
Huom! ja vielä!
Discografian esittelysivulta löytyy hyvää musiikkia.
Jesper Odelbegin Discografia
Lisää Jesper Odelbergin ammattikokeiluja ja muuta komiikkaa löytyy YouTubesta.
Mikä on esteettömyyskoulun idea?
Nisse kommentoi ensimmäistä kirjoitelmaani näin:
"Idea vaikuttaa hyvältä. Voisitko kuitenkin vähän avata tätä esteettömyyskoulua? Kuka opiskelee? Kirjataanko suoritukset jonnekin?
Olisi kiva kuulla lisää."
Kiitokset kysymyksestä :)
Tuo loppuosa "koulu" tuli blogin nimeen sitä kautta, että olen nyt pari vuotta tehnyt töitä kasvatustieteilijöiden kanssa, ja siinä ilmapiirissä on tarttunut monenlaista oppimissanastoa mukaan. Minua kiinnostaa opiskelu, jossa hyödynnetään Internetin aineistoja ja parhaimmillaan myös sosiaalista mediaa: blogeja, yhteisöjä, keskusteluja. Ennen esteettömyyskoulun perustamista mulla oli ideana opiskella vieraita kieliä blogissa, mutta siihen ei riittänyt aikaa.
Toisekseen esteettömyysyhdistyksen blogia kirjoittaessa tuli joskus sekalaisia (jopa sekavia) ideoita, jotka eivät oikein sopineet yhdistyksen blogiin, vaan ajattelin, että niitä varten voisi perustaa joskus oman blogin. Mietin, että ei ole sopivaa, jos esitän maallikkomaisia tai henkilökohtaisia ideoita ja kokemuksia asiantuntijaverkoston tiedotusblogissa. Kaikki muut esteettömyysyhdistyksessä ovat rakennusalan asiantuntijoita, käyttäjäarvioijia, vammaispolitiikan aktivisteja tai esteettömyysasiamiehiä, ja mullahan on koko ajan sellainen olo kuin olisin koulun penkillä. Aina oppii jotain uutta.
Nämä kaksi asiaa yhdistyivät ja aloin esteettömyyskoulun oppilaaksi. Kirjoitan tänne pohdintoja omasta näkökulmastani. Sanon kirjoitelmia oppimispäiväkirjaksi. Aiheina ovat esteettömyys ja maailmanparantaminen sekä mahdollisesti sosiaalinen media ja oppiminen. Olen iloinen, jos samoista aiheista kiinnostuneet osallistuvat keskusteluun. Opettaja tästä koulusta puuttuu, joten ei täältä mitään arvosanojakaan sitten saa.
Koska täällä koulussa on myös välitunteja, eikä oppilas jaksa aina keskittyä opintoihin, niin kirjoitelmia voi tulla myös aiheen vierestä, vaikkapa kissoista ja muusta mukavasta.
"Idea vaikuttaa hyvältä. Voisitko kuitenkin vähän avata tätä esteettömyyskoulua? Kuka opiskelee? Kirjataanko suoritukset jonnekin?
Olisi kiva kuulla lisää."
Kiitokset kysymyksestä :)
Tuo loppuosa "koulu" tuli blogin nimeen sitä kautta, että olen nyt pari vuotta tehnyt töitä kasvatustieteilijöiden kanssa, ja siinä ilmapiirissä on tarttunut monenlaista oppimissanastoa mukaan. Minua kiinnostaa opiskelu, jossa hyödynnetään Internetin aineistoja ja parhaimmillaan myös sosiaalista mediaa: blogeja, yhteisöjä, keskusteluja. Ennen esteettömyyskoulun perustamista mulla oli ideana opiskella vieraita kieliä blogissa, mutta siihen ei riittänyt aikaa.
Toisekseen esteettömyysyhdistyksen blogia kirjoittaessa tuli joskus sekalaisia (jopa sekavia) ideoita, jotka eivät oikein sopineet yhdistyksen blogiin, vaan ajattelin, että niitä varten voisi perustaa joskus oman blogin. Mietin, että ei ole sopivaa, jos esitän maallikkomaisia tai henkilökohtaisia ideoita ja kokemuksia asiantuntijaverkoston tiedotusblogissa. Kaikki muut esteettömyysyhdistyksessä ovat rakennusalan asiantuntijoita, käyttäjäarvioijia, vammaispolitiikan aktivisteja tai esteettömyysasiamiehiä, ja mullahan on koko ajan sellainen olo kuin olisin koulun penkillä. Aina oppii jotain uutta.
Nämä kaksi asiaa yhdistyivät ja aloin esteettömyyskoulun oppilaaksi. Kirjoitan tänne pohdintoja omasta näkökulmastani. Sanon kirjoitelmia oppimispäiväkirjaksi. Aiheina ovat esteettömyys ja maailmanparantaminen sekä mahdollisesti sosiaalinen media ja oppiminen. Olen iloinen, jos samoista aiheista kiinnostuneet osallistuvat keskusteluun. Opettaja tästä koulusta puuttuu, joten ei täältä mitään arvosanojakaan sitten saa.
Koska täällä koulussa on myös välitunteja, eikä oppilas jaksa aina keskittyä opintoihin, niin kirjoitelmia voi tulla myös aiheen vierestä, vaikkapa kissoista ja muusta mukavasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)